Uusi julkaisu: Pink Twins - Blade of Gold / Forest of Nothing
Pink Twinsin uusi tupla-CD Blade of Gold / Forest of Nothing on tulossa painosta tällä viikolla ja levyjen kappaleet on jo julkaistu Bandcampissa diginä. Loviklubi haastatteli Pink Twins -duon toista puoliskoa Vesa Vehviläistä julkaisun tiimoilta.
Vesa, kiitos pikaisella aikataululla järjestyneestä haastattelusta! Pink Twins julkaisi juuri kaksi tunnin mittaista meditatiivista teosta, jotka osuivat Loviklubin tutkaan. Voitko avata hiukan näiden kahden kappaleen taustoja ja kuinka päädyitte julkaisemaan tupla-CD:n?
Tämän julkaisun taustalla on ollut audio-livestriimi, jota olemme pitäneet päällä studioltamme Helsingissä. Olemme usean vuoden ajan lähettäneet studiosessioitamme livestriimillä verkkosivumme välityksellä. Alunperin tarkoituksena on ollut lisätä soittotilanteen intensiivisyyttä tiedolla, että linjoilla on kuuntelijoita. Viime vuoden loppupuolella aloimme pitää striimiä päällä jatkuvasti, vuorokauden ympäri. Yksi keino, jolla tuotimme ääntä striimiä varten, oli jättää syntetisaattorit ja audio-ohjelmat käyntiin ja antaa laitteiden soida itsekseen. Tästä kehittyi tavallaan dogma-henkinen työskentelytapa, jossa ajattelimme kulloinkin soimassa olevaa asetusta sävellyksenä. Kiinnitimme huomiota kerroksellisuuteen, intensiteettiin ja eri elementtien eri tahdissa tapahtuvaan yhteissointiin. Äänitimme näistä automatisoiduista sessioista tunnin otoksia. Blade of Gold ja Forest of Nothing äänitettiin viime marraskuussa.En lähde kategorisoimaan julkaisua mihinkään genreen, mutta joka tapauksessa sen yhteydessä on sopivaa puhua pitkän äänen estetiikasta. Millä tavalla olette päätyneet tällaiseen ilmaisuun?
Olemme aina mieltäneet äänen ja musiikin ennen kaikkea tilana. Näissä kappaleissa, joissa ei ole rakennetta tai kehitystä, ja kestoa on riittävästi, tilallisuus korostuu. Annoimme näiden settien soida studiollamme ja striimissä useiden päivien ajan. Kuuntelin niitä usein kotona tai kaupungilla kuulokkeilla pitkiä aikoja kerrallaan, ja aloin suhtautua jatkuvaan ja muuttumattomaan äänivirtaan omana tilana, joka vaikutti ympäröivään todellisuuteen. Äänivirrasta kehittyi tavallaan työkalu, jolla voi virittää keskittymisensä tasoa ja suhdettaan ympäristöön.
Tunnin pituisia äänityksiä alkoi kertyä, ja loppuvuodesta valitsimme niistä kaksi tälle levylle. Teemu Korpipää miksasi ja masteroi niiden valmiit, sademetsämäisen mehevästi soivat lopulliset muodot.
Yksi elementti, joka on vaikuttanut näiden kappaleiden henkeen, on ainakin minun pakkomielteeni kiinalaisiin puutarhoihin, joissa kävimme kuvaamassa muutamaan kertaan viime vuosina. Kappaleissa on mukana äänityksiä puutarhoista, ja levyn kansikuvat on videosta, jonka teimme livekeikkoja varten ja jonka aineisto on noilta kuvauskeikoilta.
Ehkä referensseinä näille loppumattomille äänistriimeillemme voi pitää melkein 30 vuotta sitten Ateneumista lähetettyä Ambient City -radiokanavaa, tai toisaalta La Monte Youngin Dream House -ääni-installaatio, joka on pyörinyt New Yorkissa parisenkymmentä vuotta.
Ja vielä, kappaleiden nimet on keinoälyä käyttävän biisinnimigeneraattorimme tekemiä.
Suunnittelemme seuraavaa tuplalevyä samalla formaatilla. Pyörittelemme nyt huhtikuun aikana tehtyjä äänityksiä. Näitä tulee todennäköisesti muutama lisää. Kerää koko sarja!
Ehkä referensseinä näille loppumattomille äänistriimeillemme voi pitää melkein 30 vuotta sitten Ateneumista lähetettyä Ambient City -radiokanavaa, tai toisaalta La Monte Youngin Dream House -ääni-installaatio, joka on pyörinyt New Yorkissa parisenkymmentä vuotta.
Ja vielä, kappaleiden nimet on keinoälyä käyttävän biisinnimigeneraattorimme tekemiä.
Molemmat kappaleet ovat tarkalleen tunnin mittaisia. Ne alkavat ja loppuvat niin kuin kuulija tulisi tiettyyn äänelliseen tilaan, jossa tapahtumat ovat olleet jo kauan olemassa, vain ulkopuolisena havainnoijana. Ja ne jatkavat olemistansa kun kuulija poistuu. Pyrittekö tietoisesti luomaan kuulijalle tavallaan ulkopuolisen kokemuksen? Ovatko kappaleet osa jotain vielä pidempää kokonaisuutta?
Kappaleet tosiaan ovat tunnin pituisia otoksia loppumattomista striimeistä. Levyn kansitekstissä ohjeistetaan soittamaan levyä repeatilla. Ajatus on, että nämä ovat äänitiloja ilman kestoa, huoneita, johon voi astua sisään ja jäädä olemaan ja asumaan.Mitä on seuraavaksi odotettavissa Pink Twinsiltä?
Ei varmaan yllätä ketään, jos sanon, että tänä keväänä moni suunnitelma on mennyt uusiksi. Heti kun se on taas mahdollista, haluamme soittaa keikkoja ihmisille, jotka ovat samassa tilassa! Siihen asti pidämme audiostriimiä päällä osoitteessa pinktwins.comSuunnittelemme seuraavaa tuplalevyä samalla formaatilla. Pyörittelemme nyt huhtikuun aikana tehtyjä äänityksiä. Näitä tulee todennäköisesti muutama lisää. Kerää koko sarja!
Haastattelu: Heikki Lindgren